Talvilintulaskennat

Talvilintulaskennoissa selvitetään talvilinnuston levinneisyyttä ja runsautta eri elinympäristöissä eri osissa maata sekä linnuston muutoksia talven aikana, talvesta toiseen ja pitkällä aikavälillä. Laskennoista saadaan lisäksi tietoa lintujen talvikuolleisuudesta, vaelluslintujen liikkeistä ja muuttolintujen jäämisestä talvehtimaan Suomeen.

1950-luvun puolivälissä aloitetut talvilintulaskennat ovat paljastaneet, että talvilinnustomme on merkittävästi muuttunut viime vuosikymmeninä. Menestyneitä lajeja on ollut enemmän kuin taantuneita. Noin puolet yleisimmistä 100 talvilinnustamme on runsastunut ja kolmasosa on taantunut - suhteellisen harvojen lajien kanta on pysynyt ennallaan. Kehitykseen ovat vaikuttaneet ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset, kuten muutokset lintujen talvisessa ravinnonsaannissa, elinpaikkojen määrissä, suojelussa ja metsästyksessä. Myös talvi-ilmaston pitkäaikaismuutokset muuttavat linnustoa - erityisesti lähitulevaisuudessa, jolloin talvilämpötilojen on ennustettu nousevan suuresti ilmastomuutoksen voimistuessa.

Laskennassa kirjataan kaikki havaitut linnut 5-15 km pitkältä vakioreitiltä, jonka yksi tai useampi lintuharrastaja kulkee. Talvina 1957-2010 laskentoja on tehty kaikkiaan 3 820 reitillä; viime talvina on saatu tulokset noin 500 reitiltä. Retki kestää tavallisesti yhden talvipäivän valoisan ajan, mutta voi olla lyhempikin. Uusia reittejä suunniteltaessa on parasta varmistaa seudun muilta lintuharrastajilta tai Luonnontieteellisen museon linnustonseurannasta, ettei reitti osu päällekkäin entisten kanssa. Vanhojen, aiemmin hylättyjen reittien uudelleen laskeminen on myös erittäin suotavaa.


Tuloksia Apus ry:n alueelta tiedot avautuvat Laji.fi -palvelussa.