Apus ry

Apus ry on Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajien
yhdistys, jonka tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja lintujen suojelua omalla alueella, Suomessa ja kansainvälisesti.

Liity jäseneksi!

Voit liittyä Apuksen jäseneksi BirdLifen liittymislomakkeella. Jäsenmaksu on 26 eur/vuosi. Liittymislahjana saat Lintuharrastus-oppaan ja BirdLifen havaintovihon.

Apuksen ekokisa

Tästä pääset Ekokisan sivulle: osallistu tai seuraa tuloksia!

Tykkää Facebookissa

Anna palautetta sivuista tai terveisiä Apukselle

BirdLife International

BirdLife International

Yhteystiedot

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry
Osoite: PL 109, 05801 Hyvinkää
Sähköposti: apus@birdlife.fi
Tilinumero:
FI62 1029 3006 1010 82

BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomi

Apuksen alueen linnusto

Apus-alueen pesimälajit ja vierailijat


Työryhmä 30.3.2020: M. Savelainen (mikko.savelainen67@gmail), M. Asikainen, J. Honkala, J. Kinnunen, P. Sola ja P. Puolakka

Apuksen alueella tavataan säännöllisesti pesivinä noin 145 lajia. Linnustolle arvokkaita kosteikkoja on useita, tunnetuimpina kohteina Hyvinkään Ridasjärvi, Tuusulanjärvi ja Mäntsälässä Kotojärvi ja Sulkavanjärvi. Rauhallisia metsäseutuja on vielä alueen reunaosissa, vaikkei varsinaisista erämaista voikaan enää puhua. Kaupungit ja kylät puistoineen ja puutarhoineen kuten muutkin kulttuuriseudun kohteet tuovat oman lisänsä lintujen pesimäbiotooppeihin. Alueen pesimälinnustoa tutkitaan vesilintulaskentojen, petoruutukartoitusten sekä rengastustoiminnan (pöllöt ja SSP-pyynti) avulla. Lisäksi pesimälinnuston kannanmuutoksia seurataan kahdella vakiolinjalaskentareitillä. Apuksen alueen linnustoa on kartoitettu mm. kolmessa valtakunnallisessa lintuatlas-hankkeessa vuosina 1974-79, 1986-89 ja 2006-2010. Olemme tehneet myös lukuisia paikallisia lintuselvityksiä.

Pesimälajit

Laulujoutsenen menestystarina on näkynyt myös Apus-alueella. Vuoden 2010 tietämillä laji alkoi runsastua vauhdilla ja pesiviä pareja on tällä hetkellä jo yli 20. Kyhmyjoutsenen vakiintumista on odotettu, mutta lajin pesintä on jäänyt pariin yritykseen Tuusulanjärvellä. Ehkä laulujoutsenen voimakas levittäytyminen on hankaloittanut sen tuloa sisämaahan? Kanadanhanhi tekee voimakasta tuloa alueelle. Hyvinkään linnustokartoituksessa (Ellermaa M, 2018) löydettiin 5 reviiriä. Lisäksi Mä 4 reviiriä ja Nu 1. Valkoposkihanhi pesi Tuusulanjärvellä ensi kerran vuonna 2012 on pesinyt Tuusulanjärvellä pari kertaa ja myös Nu Sääksjärvellä. Sen levittäytyminen sisämaahan on ollut yllättävän hidasta.

Heinätavi on käytännössä kadonnut ja pesintä on hyvin satunnaista. Lapasorsa pesii muutaman parin voimin Hy Ridasjärvellä ja mahdollisesti myös Tu Rantamossa sekä Mä Sulkavanjärvellä. Punasotka katoamaisillaan alueen pesimälajistosta. Hyvinkään linnustokartoituksessa 2018 havaittiin Hy Ridasjärvellä 3-4- paria. Tukkasotkan parimäärät ovat muutamissa. Laji jää kesäaikaan helposti huomaamatta ja lisätiedot esiintymisestä olisivat tervetulleita.

Isokoskelo pesii Nu Sääksjärvellä useammalla parilla sekä myös Nu Valkjärvellä. Pesintä mahdollista myös Hy Kytäjänjärvellä. Tukkakoskelosta on onnistunut pesimään muutamana viime vuotena Nu Sääksjärvellä.

Teeren esiintymisestä saadaan parhaiten tietoa talviparvien määrästä. Yli 20 linnun parvia tavataan vielä Mäntsälässä ja Hyvinkäällä muutamassa paikassa. Kytäjän-Usmin linnustoselvityksessä vuonna 2011 löydettiin 45 teerireviiriä. Metso on vaatelias korpimaisten metsien laji. Kytäjän-Usmin linnustoselvityksessä vuonna 2011 löydettiin 11 metsoreviiriä. Mäntsälästä ilmoitetaan havaintoja noin 10 paikalta, Nurmijärvellä muutama ja muista alueen kunnista laji on hävinnyt. Peltopyystä tehdään säännöllisesti havaintoja Mäntsälästä. Pukkilan luonnonvarainen kanta pyrkii hiljalleen leviämään. Hy Kytäjän havainnot on tulkittu istutetuiksi (P. Sola)

Kaakkuri suosii laajojen metsämaiden kätköissä rauhallisina säilyneitä metsälampia, mutta on pesimäaikaan helpoiten tavattavissa suurempien järvien, kuten Kytäjärven ja Valkjärven selältä, missä emolinnut käyvät ruokailemassa pitkin kesää. Tiedossa olevia reviirejä on vain yksi, vaikka alueen pohjoisosiin mahtuisi muutama lisää. Kuikka on kaakkuria runsaampi pesimälaji. Hyvinkään linnustokartoituksessa (2018) löydettiin 8 reviiriä. Lisäksi Mä ja Nu yhteensä noin 10 reviiriä. 

Härkälintu pesii säännöllisesti ainoastaan Hyvinkään Ridasjärvellä. Hyvinkään linnustokartoituksessa (2018) laskettiin 11 reviiriä. Mustakurkku-uikku on kadonnut perinteisiltä pesimäjärviltä, kuten Hy Ridasjärvellä, mutta löytänyt ilahduttavasti uusia paikkoja. Tu Jokelan pesimäkanta on noin 5 paria. Laji pesii myös Nurmijärvellä tekolammella. Yhteensä pesiviä pareja on puolentusinaa. Silkkiuikku silmällä pidettävä laji, joka on vähentynyt parhailla pesimäjärvillä voimakkaasti. Hy Ridasjärven parimäärä oli 2018 kartoituksessa 5-6 ja muualta Hyvinkäältä löytyi vain kolme reviiriä. Tuusulanjärven parimäärä on noin 6. Mäntsälässä laji esiintyy 6 järvellä yksittäisparein.

Kaulushaikara kuuluu pesimälajistoon noin kuuden parin voimin. Sen kumeaa "pulloon puhaltelua" voi kuulla varmimmin Hy Ridasjärvellä (4 paria) sekä Mä Sulkavanjärvellä ja Kilpijärvellä. Tuusulanjärvellä nykyään jokakeväinen, mutta pesintää ei ole varmistettu. Harmaahaikarasta ei ole tiedossa pesintää, mutta se on kuitenkin todennäköistä.

Petolinnuissa merikotka on uusin pesimätulokas. Lajin yleistyminen etelä-rannikolla on lisännyt havaintoja sisämaassa. Alueen ensimmäinen pesintä Tuusulassa 2019 epäonnistui, mutta uusia yrityksiä tulee varmasti. Ruskosuohaukan parimäärä on viimevuosina vakiintunut noin neljään; kaksi Hyvinkäällä, yksi Mäntsälässä ja yksi Tuusulanjärvellä. Sääksi pesii muutaman parin voimin lähinnä alueen pohjoisosissa, vaikka on kohtalaisen yleinen näky lähes kaikilla alueen järvillä. Hiiri-ja mehiläishaukan parimääräarviot ovat 5-10 välillä ja keskittyvät alueen pohjoisosiin. Nuolihaukasta tehdään pesimäaikaan havaintoja noin 20 paikalta ja jokaisesta alueen kunnasta. Tuulihaukka on hyvinä myyrävuosina runsaampi kuin huonoina, mutta pesinnät voivat onnistua hyvin myös lintu- ja sammakkoravinnonkin turvin. Pesivien parien määrä voi olla jopa muutamia kymmeniä. Laji esiintyy kaikissa alueen kunnissa. Havainnot kanahaukasta ovat viime vuosina yleistyneet, mutta se kertoo enemmän lajin elintapojen muutoksesta kuin varsinaisesta runsastumisesta. Laji on siirtynyt vanhoista kuusimetsistä lähemmäksi asutusta. Varpushaukka on pesimäaikaan huomaamaton. Pesii harvalukuisena koko alueella.

Luhtakana on pesivistä rantakanoista vähälukuisin, parimäärä 0-4 välillä, yleisimmin Tuusulanjärvellä ja Hy Ridasjärvellä. Luhtahuitteja tavataan vuosittain 1-5 soidintavaa. Vimevuosien tyypillisin paikka on ollut Hy Ridasjärvi. Ruisrääkän esiintyminen on paljolti kiinni kevään etenemisestä. Toukokuiset, lämpimät itätuulet näyttäisivät olevan lajille suotuisat. Parhaina vuosina näitä kesäyön narisijoita on tavattu yli sata. Ennätysvuonna 2014 havaittiin Mäntsälässä 194 reviiriä. Huonoina vuosina voi olla yllättävänkin harvinainen ja määrät jäävät muutamiin. Liejukana on palannut lajistoomme ja pesii vähälukuisena pääasiassa ihmisen eri tavoin muovaamissa pienissä kosteikoissa Tu Jokelassa samoilla paikoilla mustakurkku-uikun kanssa sekä myös Tu Seittelissä. Keravan kanta Myllynummen teollisuusalueella on hiipumassa. Nokikana pesii noin 20 parin voimin Hy Ridasjärvellä sekä vähälukuisesti Tu Rantamossa ja Jokelassa. 

Kurjesta tehdään vuosittain muutamia kymmeniä pesintään viittaavia havaintoja. Laji on runsastunut pesimälajina viime vuosina huomattavasti. Lintujärvien lisäksi laji pesii myös metsä- ja suoalueilla.

Meriharakka on uusimpia tulokkaita. Laji pesi ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa Tu Rantamossa ja sen jälkeen on tullut 1-2 reviiriä Jä Rantapuiston tuntumaan. Tyllistä on viime vuosina tehty säännöllisesti pesintään viittaavia havaintoja Tu Rantamossa. Pikkytyllistä on reviiriin viittaavia havaintoja noin 12 paikalta. Punajalkaviklo on ollut säännöllinen kesävieras Tu Rantamossa, jossa se pesi 70-luvulla säännnöllisesti jopa noin 4 parin voimin. Viimeisin reviiriksi tulkittu oli noin 2008. Metsäviklo kuuluu alueen peruslajistoon, mutta pesintään liittyvät havainnot ovat harvinaisia ilman linnustoselvityksiä. Kytäjän-Usmin linnustoselvityksessä vuonna 2011 löydettiin 44 metsävikloreviiriä. Hyvinkään linnustokartoituksessa 2018 reviirimäärä oli 14. Taivaanvuohi on taantunut voimakkaasti.Kytäjän-Usmin linnustoselvityksessä vuonna 2011 löydettiin 15 reviiriä.  Hyvinkään linnustokartoituksessa 2018 todettiin yksittäiset reviirit kahdella paikalla. Kuovi on vähentynyt rajusti. Esiintyy harvakseltaan Mäntsälän., Hyvinkään ja Nurmijärven isoimmilla peltoalueilla.

Naurulokki pesii ainoastaan kahdessa paikassa; Tu Rantamon Seittelin altaalla 970 paria (J. Honkala 2019) ja Hyvinkään Ridasjärvellä noin 800 paria. Mä Sulkavanjärvellä oli vielä vuonna 2018 150 paria, mutta pesintä loppui seuraava vuotena. Laji on vähentynyt voimakkaasti viimeisen 20 vuoden aikana ja koko alueen kanta keskittynyt näihin kahteen paikkaan. Pikkulokki pesii harvinaisena naurulokkiyhdyskunnissa. Kesällä 2019 määrät olivat erittäin pieniä ja pesivien parien määrä oli korkeintaan muutama. Selkälokki todennäköisesti pesii Järvenpään keskustassa ja Keravalla sekä mahdollisesti myös Nurmijärvellä asuin- tai teollisuusrakennusten katoilla. Tähän viittaa vanhojen lintujen säännöllinen esiintyminen läpi kesän.

Kalatiira on ainoa alueella pesivä tiira-laji. Ilmoitettuja pesimäaikaisia havaintoja on noin 20 järveltä, joista Hy seitsemän.  Parimäärät ovat pieniä: esimerkiksi Hy Ridasjärven parimääräksi laskettiin 2018 kartoituksessa 4.

Sepelkyyhky on urbanisoitunut viimeisen 20 vuoden aikana pesii laajasti ihmisasutuksen liepeillä. Uuttukyyhky on riippuvainen luonnonkoloista tai isoista pöntöistä ja kilpailee niistä naakan kanssa. Lajia tavataan pesimäaikaan lähes kaikista kunnista, mutta ilmoitettujen havaintojen määrä on vain tusinan luokkaa. 

Apuksen alueen laajat metsät ovat Uudenmaan pöllöjen vankimpia pesimäseutuja. Pöllöjen esiintyminen on täysin riippuvainen myyrätilanteesta. Viirupöllöä pesii vähälukuisena Hyvinkään, Mäntsälän ja Tuusulan takamailla. Parimäärä on 5-25 välillä.  Lehtopöllö on alueen runsain pöllölaji. Se esiintyy maaseudun kartanoiden ja taajamien tuntumassa. Huuhkaja pesii vähälukuisena sorakuoppien ja kalliorinteiden tarjoamilla sopivilla pesimäpaikoilla. Parimäärä on 4-6. Sarvipöllö pesii ajoittain hyvin runsaana peltomaiden väliin jäävissä metsäsaarekkeissa. Runsaimmillaan havaintoja on noin 15 poikueesta. Huonoina myyrävuosina laji voi olla tyystin kateissa.  Helmipöllö on vähentynyt rajusti ja pesii vain vain hyvinä myyrävuosina, silloinkin parimäärä jää alle 5:een. Varpuspöllö ei ole muista pöllöistä poiketen täysin riippuvainen myyristä. Pesimäkanta on 5-10 parin välillä.

Kehrääjän esiintyminen vaihtelee. Hyvinä vuosina surisijoiden määrä voi olla yli 30, kun huonoina jäädään puoleen tästä. Hyviä kuuntelupaikkoja ovat esimerkiksi Hy Kytäjän Jaanankallio ja Tu Jäniksenlinnan Terrinsuo. Kytäjä-Usmin linnustokartoituksessa 2011 havaittiin 16 reviiriä.

Harmaapäätikka on viime vuosina runsastunut ja sen uikuttavaa soidinääntä voi kuulla nykyään lähes missä vain Apuksen alueella. Pikkutikkoja pesii harvaluikuisena järvien ja jokien rantametsissä. Hyvinkään linnustokartoituksessa 2018 lajia ei tavattu ollenkaan.  Pohjantikkoja tavataan yhä vuosittain, mutta niiden pesintään sopivat vanhat kuusikot ovat kovaa vauhtia katoamassa. Pesintään viittaavia havaintoja on alle 10 vuodessa. Häviämisuhan alla ollut valkoselkätikka on palannut pesimälajiksi myös Apuksen alueella. Se pesii muutaman parin voimin vuosittain.  Käenpiika on harvinaistunut, mutta vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Lajista tehdään noin 30 havaintoa vuodessa, mutta varmoja pesintöjä todetaan vain 0-5 vuodessa.

Kangaskiuru tuntui 1980-luvulla jo lähes kadonneen, on palannut alueen harvalukuiseksi, mutta säännölliseksi pesimälajiksi ja viihtyy erityisesti Hyvinkään sorakuoppien maisemoiduilla tai muutoin rauhallisilla reunoilla. Parimäärä on 3-5 välillä. Kytäjä-Usmin linnustokartoituksessa 2011 havaittiin 4 reviiriä.

Räystäspääsky on yksi alueemme viime vuosina eniten taantuneista lajeista. Takavuosien teollisuusalueiden ja maatilojen peruslaji esiintyy ilmoitusten mukaan enää noin 10 paikalla! Törmäpääsky on jo lähes hävinnyt. Säännöllistä pesintää on enää parissa paikassa Hyvinkäällä.

Keltavästäräkki pesi 2018 Tu Seittelissä onnistuneesti saaden ainakin yhden poikasen. 2019 ei pesintää todettu koko alueella.

Peukaloisia tavataan kaikissa alueen kunnissa. Hyvinkään reviirimäärä oli vuoden 2018 kartoituksessa 14. Kytäjä-Usmin linnustokartoituksessa 2011 havaittiin 48 reviiriä. Helpoimmat paikat lajin laulun kuuntelemiseen ovat Tu Nuppulinnan Laululaakso ja Jä Lemmenlaakso.

Rastaista kulorastas on ainoa selvästi harvalukuinen. Todennäköiseen pesintään viittaavia havaintoja tehdään ilman systemaattista kartoitusta vain muutama vuodessa. Hyvinkään linnustokartoituksessa 2018 löydettiin 12 reviiriä. Kytäjä-Usmin linnustokartoituksessa 2011 havaittiin 24 reviiriä.

Pensastasku on taantunut voimakkaasti. Alueen eteläosista se on kadonnut lähes kokonaan, Mäntsälässä noin 10 reviiriä, Hyvinkäällä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa muutamia. (69)

Idänuunilintu on vanhojen sekametsien harvalukuinen laji, jonka tapaa varmimmin kesäkuun alussa Jä Lemmenlaaksosta. Koko alueen reviirimäärä on alle 10.

Rytikerttunen pesii tukevassa järviruovikossa. Tuusulanjärvellä on 5-7 reviiriä muualla hyvin satunnainen. Rastaskerttunen on viime vuosina pesinyt Tu Rantamossa, muualla erittäin harvinainen. Viitakerttusen esiintymiseen näyttäisi vaikuttavan toukokuiset itätuulet, joiden seurauksena niiden määrät voivat vaihdella paljonkin. Viime vuosina laji on ollut selvästi luhtakerttusta yleisempi, laulavia noin 70 paikalta.  Luhtakerttunen on saattanut hieman taantua. Siitä tehdään havaintoja noin 20 paikalta ja kaikista alueen kunnista.

Pensassirkkalintu pirisee noin 15 paikalla. Viitasirkkalinnun esiintyminen vaihtelee vuosittain paljon noin 5-12 laulavan välillä.

Pikkusieppo suosii vanhoja, kuusivoittoisia metsiä. Sitä tavataan noin 15 paikalla ja kaikilla alueen kunnissa.

Pikkulepinkäinen on jyrkässä alamäessä. Tuusulan Sikakalliolla oli vielä 2012 aikoihin noin 20 reviiriä, nyt Tiiraan ilmoitettuja reviirejä on noin 10 koko alueelta. Laji seuraaminen vaatisi huomattavasti aktiivisempaa Tiiraan kirjaamista, erityisesti pesimäaikaan.

Pähkinähakki on erittäin vähälukuinen pesimälaji. Tu Ruotsinkylässä ainoa tiedossa oleva esiintymispaikka.

Punavarpunen on taantunut. Laulavia koiraita on ilmoitettu noin 20 vuodessa.

Punatulkusta ilmoitetaan Tiiraan kesäaikaan alle 10 havaintoa, mutta laji on pesimäaikaan vaikeasti havaittava. Hyvinkään linnustokartoituksessa 2018 havaittiin 8 reviiriä. Kytäjä-Usmi linnustoselvityksessä 2011 36 reviiriä.

Isokäpylintu on vähälukuinen pesimälaji, josta tehdään noin 10-20 havaintoa vuodessa. Lajin esiintyminen hyvin hajanaista ja koskee suurimmaksi osaksi yksittäisiä lintuja.

Peltosirkku on voimakkaasti taantuva laji.  2019 alueella kolme reviiriä, Etelä-Tuusula 1, Nurmijärvi 1 ja Mäntsälä 1. 

Muut alueella säännöllisesti pesivät lajit: pyy, tavi, sinisorsa, haapana, lapasorsa, telkkä, fasaani, lehtokurppa, töyhtöhyyppä, rantasipi, harmaalokki, kalalokki, pulu, käki, tervapääsky, käpytikka, palokärki, kiuru, haarapääsky, niittykirvinen, metsäkirvinen, rautiainen, punarinta, satakieli, leppälintu, räkättirastas, punakylkirasta, mustarastas, laulurastas, kivitasku, mustapääkerttu, lehtokerttu, hernekerttu, pensaskerttu, ruokokerttunen, kultarinta, pajulintu, tiltaltti, hippiäinen, harmaasieppo, kirjosieppo, talitiainen, sinitiainen, kuusitiainen, hömötiainen, töyhtötiainen, pystötiainen, puukiipijä, harakka, närhi, varis, korppi, naakka, kottarainen, varpunen, pikkuvarpunen, peippo, hemppo, tikli, viherpeippo, vihervarpunen, pikkukäpylintu, pajusirkku, keltasirkku (yht. 147 pesimälajia).

Läpimuuttajat ja satunnaisvierailijat

Apuksen alueella nähdään vuosittain noin 220-230 lajia, joista noin 80 ei pesi alueella. 

Pikkujoutsenia nähdään erityisesti alkukeväästä muutolla lepäilevien laulujoutsenien kanssa samoilla paikoilla. Suurin osa havaitaan maalis-huhtikuussa, toukokuiset ja syksyiset ovat harvinaisia. Havaintoja 20-50 yksilöstä vuodessa.

Merihanhi on säännöllinen vierailija sisämaassa. Suurin osa havainnoista huhtikuulta ja Tuusulanjärveltä tai Nurmijärveltä. Havaintoja keskimäärin noin 20-30 yksilöstä vuodessa.

Tundrahanhen muuttokäyttäytyminen on muuttunut 2010-luvulla ja Suomesta tullut niiden merkittävä levähdysalue. Apuksen alueen määrät ovat Uudenmaan isoimpia. Nu Lepsämässä ja Hy Kytäjällä isoimmissa kertymissä noin 2000 lintua. Määrät suurimmillaan huhtikuun puolenvälin tietämillä. Syksyllä määrät huomattavasti pienempiä, mutta vuosikohtaiset erot suuria. 

Metsähanhen itäinen alalaji tundrametsähanhi pysähtyy tundrahanhien tavoin ja samoille paikoille. Määrät maksimissaan useita tuhansia. 

Lyhytnokkahanhen esiintyminen on muuttunut tundra- ja metsähanhen tavoin. Nykyään jokakeväinen pikkuharvinaisuus, josta tehdään yhteensä havaintoja noin 5-15 linnusta, yleensä samassa parvessa muiden hanhien kanssa.

Sepelhanhi on tyypillinen läpimuuttaja, joka suurimmaksi osaksi lentää alueen yli pysähtymättä. Havainnot ajoittuvat arktisenmuuton yhteyteen toukokuun loppupuolelle ja usein etelä- tai kaakkoistuulelle, jolloin merellä menevä muutto ohjautuu sisämaahan. Syksyllä sepelhanhiparven voi nähdä syys-lokakuun vaihteessa.  Hyvällä muutolla voidaan nähdä muutamia satoja, mutta voi olla myös lähes kateissa.

Punakaulahanhesta on kaksi havaintoa: 17.5.2017 Hy Ridasjärvi valkoposkihanhiparvessa muuttava sekä 12.-23.10.2019 paikallisena Nurmijärvellä

Ristisorsa on harvinainen eikä edes jokavuotinen. Viimeisin havainto 27.4.2018 Tu Rantamo.

Harmaasorsa nähdään vuosittain 5-15 yksilöä, suurimmaksi osaksi huhti-toukokuun aikana. Syksyllä harvinainen. Ensimmäistä pesimähavaintoa odotetaan vuotena minä hyvänsä.

Jouhisorsa on vähälukuinen läpimuuttaja, yli 15 linnun kerääntymät ovat harvinaisia. Määrät laskussa, vuonna 2019 vain yksi yli 15 linnun kerääntymä. Päämuuttoaika huhtikuu puoliväli- toukokuun alku.

Lapasotka on säännöllinen läpimuuttaja, noin 5-10 havaintoa vuodessa, joko muutaman linnun parvissa tai yksittäin. Suurin osa havainnoista naaraspukuisista linnuista loka-marraskuulta. Valtaosa havainnoista Tuusulanjärveltä.

Mustalintu on kohtalaisen yleinen läpimuuttaja, mutta määrät vaihtelevat vuosittain paljon, riippuen kevätmuuton näkymisestä alueella. Keväällä ylimuuttavien lintujen parvikoot voivat olla satoja lintuja. Syksyllä yli 100 parvet harvinaisia. Suurin osa havainnoista loka-syyskuussa suurilta järviltä, kuten Mä Isojärveltä ja Tuusulanjärveltä. Keväällä huomattavasti vähälukuisempi, mutta toukokuun alussa voi muuttavia parvia kuulla yötaivaalta.

Pilkkasiipi on vähälukuinen läpimuuttaja. Havaintoja noin 100-150 linnusta vuodessa. Parvet ovat paljon pienempiä kuin esimerkiksi mustalinnulla, yleensä alle 10 lintua. Suurin osa havainnoista loppusyksyltä ja voi viivytellä jäiden tuloon asti. Keväällä harvinaisempi.

Alli on nykyään vähälukuinen läpimuuttaja ja määrät ovat voimakkaassa laskussa. Yleensä yli 1000 yksilöä vuodessa, mutta vuonna 2019 vain 300. Yleisin syys-lokakuussa, mutta havaitaan myös toukokuussa.

Haahka on sisämaassa harvinainen, josta on tehty viimeisen vuosikymmen aikana 6 havaintoa 14 yksilöstä. Kaikki havainnot yhtä lukuun ottamatta huhtikuulta. Viimeisin 2.5.2017 Nu Klaukkala 4m.

Uivelo on kohtalaisen yleinen läpimuuttaja, jota havaitaan noin 500 yksilöä vuodessa. Keväällä huipussaan huhtikuussa ja syksyllä lokakuussa. Yli 30 linnun parvet harvinaisia.

Pikku-uikku on harvinainen eikä edes joka vuotinen. Useimmiten huhti-toukokuussa tai loka-marraskuussa. Viimeisin havainto 11.8.2017 Hy Ridasjärvi.

Viiriäinen on harvinainen, kesäyön "pytpyttäjä". Viime vuosikymmenen aikana havaintoja noin 60 yksilöstä. Vuosittaiset vaihtelut 1-4 välillä. Tulevat usein vasta heinäkuussa, jolloin muut yölaulajat ovat jo hiljentymään päin ja havainnointi vähäisempää.

Merimetso on jokavuotinen vierailija, jota havaitaan 250-500 yksilöä vuodessa. Usein yksittäisiä tai pieniä muuttoparvia. Myös yli 50 linnun parvia on nähty vuosittain. Esiintyy satunnaisesti järvillä talvea lukuun ottamatta kaikkina vuodenaikoina.

Jalohaikara on yleistynyt voimakkaasti. Vuosituhannen alussa muutama havainto vuodessa. 2017 ensimmäinen yli 5 linnun vuosi (7 yksilöä), vuonna 2017 17 yksilö, 2018 24 yksilöä ja 2019 noin 30 (M. Asikainen/Apus-jäsentiedote).

Kattohaikara on harvinainen vieras, useimmiten 1-5 havaintoa vuodessa, yleisimmin keväällä huhti-toukokuussa

Mustahaikara erittäin harvinainen. Vain yksi havainto viime vuosikymmenellä: 30.4.2011 Hy Ridasjärvi

Maakotka on vähälukuinen läpimuuttaja. 5-10 havaintoa vuodessa. Suurin osa havainnoista muuttavista nuorista linnuista lokakuussa tai paikallisista talvella. Vanhat tai keväiset erittäin harvinaisia.

Piekana on yleinen läpimuuttaja, jonka esiintyminen riippuu paljolti pesintöjen onnistumisesta Lapissa. Parhaimpina syksyinä kymmeniä havaintoja ja voi jäädä myös talvehtimaan runsaslukuisena, kuten talvella 2019-2020 jolloin alueella yli 30 lintua. Keväällä päämuutto huhtikuussa.

Haarahaukka on harvinainen vierailija, josta tehdään 1-4 havaintoa vuodessa. Suurin osa koskee muuttavia lintuja, paikalliset harvinaisia.

Sinisuohaukka on yleinen läpimuuttaja. Havaintoja muutamista kymmenistä yksilöistä vuosittain erityisesti syyskuussa. Keväällä ylimuutto tapahtuu nopeasti ja paikalliset harvinaisia.

Niittysuohaukka harvinainen läpimuuttaja. 0-4 havaintoa vuosittain, suurin osa Nurmijärveltä ja Hyvinkäältä.

Arosuohaukka on jokavuotinen harvinaisuus, josta tehdään 5-10 havaintoa vuosittain, lähinnä syksyllä. Lajin esiintymiskuva on muuttunut täysin, sillä vuosituhannen alussa se oli vielä hyvin harvinainen. Laji pesii nykyään Pohjois-Suomessa ja havaintojen määrä on yhä kasvussa.

Punajalkahaukka teki syksyllä 2019 ennätysvaelluksen, jolloin Apus-alueen havaintomäärä oli arvion mukaan 30 yksilöä. Vuonna 2018 ei yhtään havaintoa ja 2017 kolme yksilöä. Suurin osa havainnoista nuorista linnuista elo-syyskuussa.

Lampiviklo on erittäin harvinainen vierailija. Viimeisin 4.5.2017 Hy Kytäjä. Kaikkiaan havaintoja noin 30-40 yksilöstä. Lähes kaikki huhti-toukokuussa, muutamia kesä-elokuussa.

Kapustarinta on yleinen läpimuuttaja, jonka kerääntymät voivat olla huhti-toukokuussa isoja. Yli 500 kerääntymiä on vuosittain ja isoimmat kerääntymät ovat olleet lähes 1000 lintua.

Tundrakurmitsa harvinainen läpimuuttaja, vuosittain 0-5 havaintoa. Keväthavainnot toukokuulta. Syksyllä muuttokausi pitkä, voidaan havaita heinäkuun lopulta lokakuun alkuun.

Keräkurmitsa on harvinainen satunnaisvieras eikä sitä havaita vuosittain. Parhaimmat mahdollisuudet lajin löytämiseen on toukokuun puolen välin jälkeen pohjoistuulilla, jolloin niiden muutto pysähtyy ja lajia voi etsiä isoilta peltoaukeilta.

Isosirri on harvinainen läpimuuttaja, jota ei havaita edes vuosittain. Viimeisen 10 vuoden aikana 18 havaintoa 180 yksilöstä. Suurta lukumäärää selittää se, että muuttoparvet voivat olla isoja. Paikalliset erittäin harvinaisia.

Pulmussirri on havaittu kerran viime vuosikymmenellä. Viimeisin 3.8.2012 Hy Ridasjärvi 4m.

Suosirri on säännöllinen läpimuuttaja. Vuodessa noin 15-25 havaintoa joko toukokuussa tai elo-syyskuussa. Eniten havaintoja Rantamon kahlaajarannalta.

Kuovisirri on harvinaistunut läpimuuttaja, josta viimeisin havainto on vuodelta 2017.

Jänkäsirriäinen vähälukuinen läpimuuttaja, josta nykyään tehdään kuitenkin havaintoja vuosittain 1-5 yksilöstä. Havainnot tyypillisesti toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa.

Pikkusirri on harvalukuinen läpimuuttaja, jota havaitaan 1-5 lintua vuodessa. Kaikki havainnot tyypillisesti heinä-syyskuulta.

Punakuiri on harvalukuinen läpimuuttaja. Vuonna 2019 ei yhtään havaintoa. Yleensä 3-5 havaintoa vuodessa. Joskus nähdään myös hienoja muuttoja: 26.7.2015 Tu Rantamo 226 muuttavaa 30 parvessa.

Mustapyrstökuiri on harvalukuinen vierailija. Noin 5-15 havaintoa vuodessa, yleensä huhti-toukokuussa. 

Vesipääsky on harvalukuinen läpimuuttaja, jonka esiintyminen on hyvin epäsäännöllistä. Vuonna 2019 ei yhtään havaintoa, 2018 nähtiin 1 lintu ja 2017 havaintoja 9 yksilöstä. Suurin osa toukokuussa tai muutamia elokuussa. Muina kuukausina harvinainen.

Lapinsirri on harvalukuinen läpimuuttaja, jota havaitaan 10-20 yksilöä vuodessa. Tyypillinen havainto on toukokuun lopulta Tu Rantamosta.

Heinäkurppa on harvinainen satunnaisvieras, 1-3 havaintoa vuodessa elo-syyskuussa. Lajin havaitseminen vaatii tuurin lisäksi sinnikkyyttä, sillä kosteita, matalakasvuisia heinikoita voi joutua tarpomaan tovin.

Jänkäkurppa on säännöllinen läpimuuttaja, josta tehdään 5-15 havaintoa vuodessa. Suurin osa havainnoista on huhtikuussa tai syys-lokakuussa. Lajin talviesiintymistä alueella on selvitetty systemaattisesti noin 10 vuoden ajan. Parhaimmillaan talvehtijoiden määrä on noin 10-15 yksilöä.

Merikihu on harvinainen läpimuuttaja. Vuonna 2019 kolme havaintoa. Näitä edelliset vuodelta 2015. Voidaan havaita loppukeväästä tai syksyllä ja aina muuttolennossa.

Tunturikihu on erittäin harvinainen läpimuuttaja. Tältä vuosituhannelta vain yksi havainto: 19.8.2004 Jä Kaakkolanranta (ark:n hyväksymä)

Isolokki on erittäin harvinainen, jota havaittiin vielä vuosituhannen alussa säännöllisesti Hy Kapulan kaatopaikalla. Kaatopaikkojen sulkemisen jälkeen vain muutama havainto. Viimeisin 23.3.2012 Ke Sompio harmaalokkiparvessa matkannut nuori lintu.

Pikkukajava on erittäin harvinainen, vain yksi havainto tältä vuosituhannelta: 18.-20.11.2017 Tuusulanjärvi.

Lapintiira on säännöllinen läpimuuttaja, jonka vuosittainen esiintyminen on hyvin epäsäännöllistä. Havaintojen lukumäärä vaihtelee 1-25 yksilön välillä. Helpoiten löydettävissä toukokuussa esimerkiksi Tuusulanjärveltä.

Räyskä on säännöllinen vierailija keväästä syksyyn, mutta havaintomäärät ovat vain 3-5 yksilön välillä. Voi viihtyä pitkäänkin paikallisena, varsinkin kesäisin. Tyypillisiä esiintymispaikkoja ovat isot järvet, kuten Tuusulanjärvi tai Mä Isojärvi.

Mustatiira on harvinainen vierailija, josta tehdään 1-3 havaintoa vuodessa. Tyypillisesti touko-kesäkuussa ja Tuusulanjärveltä tai Hy Ridasjärveltä.

Pikkutiira on erittäin harvinainen eikä läheskään jokavuotinen. Viimeisen 10 vuoden aikana noin 5 havaintoa.

Riskilä eksyy sisämaahan erittäin harvoin. Yksi havainto: 19.4.2010 Nu Kyläjoen tulvapellolle pysähtynyt lintu.

Turkinkyyhky on harvinainen vieras, josta tehdään 1-3 havaintoa vuodessa.

Turturikyyhky on erittäin harvinainen. Vain 6 havaintoa viimeisen 20 vuoden aikana. Viimeisin 22.5.2018 Hy Alimattila.

Hiiripöllö on vähälukuinen talvivieras, jonka esiintyminen on riippuvainen vaelluksesta. Yleensä vähintään yksi lintu vuodessa, massavaelluksen aikaan havaintoja voi kertyä jopa muutamasta kymmenestä linnusta. Viimeisin isompi vaellus 2017-2018. Ensimmäiset voivat tulla alueelle syyskuussa ja viimeiset poistua huhtikuun alkuun mennessä.

Suopöllö on vähälukuinen vieras, joka on muutaman kerran pesinytkin alueella. Voidaan nähdä kaikkina vuodenaikoina, useimmiten kuitenkin toukokuussa ja syyskuussa. Noin 1-5 havaintoa vuodessa.

Tunturipöllö on suurharvinaisuus, joka on nähty 2000-luvulla vain kerran 20.11.2007 Tu Rantamo.

Kuningaskalastaja on harvinaisuus, joka on myös muutaman kerran pesinyt alueella. Vuodessa 1-5 havaintoa. Usein myöhään syksyllä. Pesimäajan ulkopuolella viihtyy mm. kaislikkoisilla vesialueilla.

Harjalintu on harvinainen vierailija, josta suurin osa (kaikki!) havainnoista tulee perinteisten lintupaikkojen ulkopuolelta, esimerkiksi puistosta ja pihoilta. Valtaosa havainnoista on "maallikoiden" tekemiä. 0-2 havaintoa vuodessa.

Tunturikiuru on harvinainen talvivieras, 0-1 havaintoa vuodessa (2018 ei yhtään). Havainnot tyypillisesti joulu-tammikuussa joltakin alueen täyttömäeltä.

Virtavästäräkki on pesinyt muutaman kerran, varmistetusti Jä Haarajoella 2018 ja Nu Myllykoskella 2011, jossa mahdollisesti pesinyt aiemminkin. Näiden lisäksi havaintoja noin viidestä yksilöstä.

Isokirvinen on erittäin harvinainen vieras. Useat maastossa määritetyt isokirviset sisältävät nummi,- ja mongoliankirvisen mahdollisuuden ellei lajista ole riittävän hyvää dokumentaatiota, esim. hyviä valokuvia tai äänitettä. Viimeisin lajilleen määritetty ja hyväksytty: 10.9.2012 Hy Ahdenkallio.

Lapinkirvinen on kohtalaisen yleinen läpimuuttaja, erityisesti syyskuussa. Vuosittain havaitaan noin 30 yksilöä, joista elokuussa 1-2 ja kaikki muut syyskuussa. Keväisiä eli toukokuisia neljä viime vuosikymmenellä. Lokakuisia 13.

Luotokirvinen on erittäin harvinainen sisämaassa. Kaksi havaintoa, molemmat tyypillisesti varhain keväällä:27.3.2013 Hy Kytäjä 1p ja 25.3.2019 Tu Rantamo 1p.

Koskikara peruslajistoon kuuluva talvivieras, joka on pesinyt ainakin kerran viime vuosikymmenellä Nu Myllykoskella. Talvinen esiintyminen vaihtelee suuresti ja todellista lukumäärää on vaikea selvittää, koska karat liikkuvat erityisesti alkutalvesta paljon. 

Sepelrastas on harvinainen kevätvieras. Noin 1-3 havaintoa vuodessa, yleensä huhtikuussa.

Kirjokerttu on harvinaistunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä aiemmalla esiintymisalueellaan Etelä-Suomessa ja tämän kehityksen myötä havaintojen määrä Apuksen alueella on romahtanut. Alueelta on kaksi pesintään viittaavaa havaintoa: kesällä 1984 pariskunta rengastettiin sopivasta pesimäympäristöstä Tuusulassa (S. Niiranen) ja kesäkuussa 1987 rengastettiin naaras, jolla hautomalaikku Järvenpään Linturannassa (P. Järvinen). 1980- ja -90-luvuilla kirjokerttuja rengastettiin Tuusulanjärven rengastuspaikoilla yhteensä 17 yksilöä, mutta 2000-luvun ainoa havainto Apuksen alueelta on vuodelta 2014, jolloin 1kv lintu rengastettiin Tuusulan Seittelissä (J. Honkala).

Lapinuunilintu on erittäin harvinainen kesävieras. Suomen myöhäisin kevätsaapuja tulee vasta kesäkuun puolella. Kaikkiaan neljä havaintoa, kaikki laulavia koiraita myöhään kesäkuussa. Viimeisin 23.6.2015 Tu Hyrylä.

Hippiäisuunilintu on harvinainen syysvieras. Vain 6 havaintoa, kaksi syyskuun lopulta, yksi marraskuulta ja loput lokakuussa. Viimeisin 23.9.2016 Jä Loutti.

Taigauunilintu on harvinainen syysvieras. Kaikkiaan 11 havaintoa, joista 9 syyskuun puolesta välistä lähtien ja kaksi lokakuulta. Viimeinen 20.10.2017 Hy Mustamännikkö.

Pähkinänakkeli on jokavuotinen vierailija, josta tehdään 3-5 havaintoa vuodessa. Suurin osa havainnoista on joko vaeltavista linnuista loppusyksyllä tai talvella ruokintapaikoilta. Lajilla on isoja vaelluksia, jolloin havaintojen lukumäärä voi moninkertaistua.

Pussitiainen on harvinainen vierailija, jonka levittäytymistä sisämaahan odotetaan. Kaikkiaan 6 havaintoa, joista ensimmäinen 2013 ja sen jälkeen joka vuosi 2016 asti, jonka jälkeen ei enää havaintoja. Mahdollinen pesintä 2014 Jä Linturannassa. Kaikki muut havainnot huhti-kesäkuulta. Viimeisin 23.4.2016 Ke Myllynummi.

Lapintiainen on harvinainen vierailija. Yhteensä 7 havaintoa. Yksi lokakuulta, yksi maaliskuulta ja loput näiden kuukausien välistä. Löytyy useimmiten syysvaelluksen jälkeen metsäruokinnoilta. Viimeisin 9.3.2020 Mä Kotojärvi.

Viiksitimali on harvinainen vierailija, jonka esiintyminen liittyy lajin syksyinen liikkumiseen. Yhteensä noin parikymmentä havaintoa, joista suurin osa loka-marraskuussa. Viimeisin havainto 4.11.2018 Hy Ridasjärvi.

Isolepinkäinen on säännöllinen talvivieras, jonka kokonaismäärä on useita kymmeniä. Ilmestyy alueelle syyskuun puolen välin jälkeen ja lähtee huhtikuussa. Toukokuulta alle 10 havaintoa viimeisen 2010-luvulta. Muutamat kesähavainnot viitannevat pesintään alueella.

Mustavaris on säännöllinen, mutta harvinaistuva kevätvieras. Noin 10-15 havaintoa vuodessa, yleisimmin maalis-huhtikuussa.  Havainnot koskevat yksittäisiä lintuja. Viimeisin yli 5 kertymä vuodelta 2010.

Kuhankeittäjä on harvinainen läpimuuttaja. Noin 20 havaintoa viime vuosikymmenen aikana. Suurin osa touko-kesäkuulta.

Ruskourpiainen on urpiaisen alalaji, joka saattaa saada lajistatuksen. Havaintoja noin 20 yksilöstä.

Vuorihemppo on harvinainen, lähinnä talvella havaittava vieras. Noin 0-5 havaintoa vuodessa, useimmiten rikkaruhokentiltä.

Taviokuurna on harvinainen syysvieras, jonka esiintymiseen vaikuttaa suurvaellukset. Edellinen iso esiintyminen 2012-2013, jolloin havaintoja lähes 2000 yksilöstä. Muina kuin vaellusvuosina voi puuttua kokonaan. 

Nokkavarpunen on harvalukuinen, todennäköisesti alueella pesivä laji. Havaintoja noin 10-20 yksilöstä vuodessa. 

Kirjosiipikäpylintu on vähälukuinen ja esiintymiskuvaltaan kirjava. Joinakin vuosina täysin kateissa, esim. 2018 ei yhtään havaintoa. Vuonna 2019 parikymmentä havaintoa, suurimmaksi osaksi syksyltä. Havaintojen määrään vaikuttaa merkittävästi syksyiset vaellukset.

Keltahemppo on harvinainen. Kaikkiaan kolme havaintoa: Nu Lepsämä 2001, Hy Kapula 2015 ja Tu Hyrylä 2016, jolloin pariskunta rakensi pesän, mutta pesään ei munittu.

Pohjansirkku on ollut alueella vähälukuinen pesimälaji, mutta nykyään harvinainen vierailija 0-5 havaintoa vuodessa, suurin osa syyskuussa.

Lapinsirkku on harvinainen läpimuuttaja, joka on harvinaistunut selvästi. Noin 5-10 havaintoa vuodessa, valtaosa syksyllä. Viimeisin yli 5 linnun kerääntymä vuodelta 2015.

Pulmunen on harvinaistunut läpimuuttaja. Vuonna 2010 havaittiin yli 2000 yksilöä, 2018 havaittiin lähes 1200 yksilöä, 2019 yhteensä 650.  Nykykeväinä muutto ohi muutamassa päivässä maaliskuussa. Syksyiset määrät pieniä.

Harvinaisuudet

Lähde: Birdlife Suomi ry:n rariteettitoimikunta 2017 mennessä hyväksytyt lajit ja havaintojärjestelmä Tiira

Kiljuhanhi

10.5. 1986 Hyvinkää Äijänsuon pellot 4 ad (P Salminen)
5.-11.5. 2013 Hyvinkää Kytäjä Jaanankallio 1 (P. Komi, A. Ahtiainen ym)
Vuoden 1986 havainto on RK:n hyväksymä. 2013 havainto on Tringan ark:n hyväksymä. 
Lisäksi 12.5. 1970 Tuusula Rantamo 8m ja 1950-luvulta kolme havaintoa muu.

Mandariinisorsa

9.4.2006 Hyvinkää Lepsämä 1 k (J. Reinikainen)
11.4.2006 Tuusula Rantamo 2 k (J. Olkio, P.Toiminen)
15.-16.4. 2014 Järvenpää Rantapuisto 1k (P. Taskinen ym)

Amerikantavi 

11.-13.5.1985 Hyvinkää Kytäjä 1k (A. Ahtiainen ym.)
30.5.2016 Nurmijärvi Jokipelto 1k (J. Olkio, P. Toiminen)

Punapäänarsku

15.4.2018 Nurmijärvi Lepsämä 1n (R. Yrjölä)

Ruskosotka

25.5.2010 Tuusula Rantamo n (v) (I. Huolman, T. Kaijanen)

Harjakoskelo, D-kategoria

31.10.2004 Hyvinkää Ridasjärvi +1kv k (A.Ahtiainen, M-I Koskinen ym.)

Tundrakuikka

10.-11.11.2010 Jä Tuusulanjärvi 1kv (v) (A. Ahtiainen, ym.). Suomen 1. havainto

Amerikanjääkuikka

10.-11.11.2010 Järvenpää Tuusulanjärvi 2kv (A. Ahtiainen, ym.)

Mustakaulauikku

11.6.1976 Tuusula Tuusulanjärvi jp (E. Hirvikangas ym.)
28.4.2012 Mäntsälä Isojärvi vp (J. Olkio, V-P. Rannila ym.)

Merikeiju

15.1.1996 Tuusula Hyrylä, löytyi kuolleena. (V. Olander, ilmoittaja S. Niiranen). Suomen 1. havainto

Lehmähaikara

27.10.-25.11.2019 Mäntsälä kirkonkylä (useat). Jäi auton alle ja kuoli.

Silkkihaikara

21.10.1992 Mäntsälä Kotojärvi (O. Elo ym.)

Isohaarahaukka

24.4.2015 Järvenpää Tuusulanjärvi  (M. Asikainen)
8.4.2016 Nurmijärvi Lepsämä (S. Rantanen)
6.4.2019 Tuusula Rusutjärvi (J. Vickholm)
7.4.2019 Hyvinkää Ridasjärvi (J. Murtoniemi)
7.4.2019 Tuusula Vanhakylä (K. Heinunen)

Hanhikorppikotka

22.4.2007 Kerava Keinukallio (M-I Koskinen)
22.4.2007 Tuusula Hyrylä (K. Mikkola, J. Lindström, J. Nummelin, J. Palmgren, P. Saunamäki)
22.4.2007 Nurmijärvi Klaukkala (A. Mähönen, K. Engelbarth ym.)

Munkkikorppikotka

20.5.2010 Nurmijärvi Klaukkala Tornimäki 2kv (P. Toiminen) 

Käärmekotka

30.4.2011 Nurmijärvi Klaukkala Tornimäki (P. Toiminen)

Kiljukotka

1.5.1976 Tuusula Rantamo (S. Niiranen ym.)
8.-10.9.1981 Mäntsälä Kotojärvi 1kv (M. Huhta-Koivisto ym.)
13.5.1995 Hyvinkää Ridasjärvi subad/ad (A. Ahtiainen ym.)
9.-12.7.1995 Hyvinkää Ridasjärvi subad (A. Ahtiainen)
23.-26.4.2003 Hyvinkää Ridasjärvi subad (M. Koskinen)
9.8.2003 Hyvinkää Ridasjärvi ad (A. Ahtiainen)
1.5.2006 Tuusula Rantamo 2kv (J. Honkala, S. Niiranen)
16.7.2006 Hyvinkää Ridasjärvi 2kv (S. Tuominen)
24.9.2009 Tuusula Rantamo 2-3kv (M. Mikkola-Roos)
2.-14.9.2013 Hyvinkää Ridasjärvi 2-3kv fulvescens (A. Ahtiainen)
20.5.2015 Nurmijärvi Klaukkala, subad (P. Toiminen)
18.8.2015 Hyvinkää Kulomäki, subad (J. Svanström)

Pikkukiljukotka

18.5.2003 Hyvinkää Ridasjärvi 2kv (J. Siven, J. Väätäinen)
21.6.2009 Mäntsälä Nikinoja 3kv (Y. Lindegren, M. Vattulainen)
30.5.2013 Tuusula Sammonmäki subad (J. Vickholm)
25.5.2014 Tuusula Jokela subad (H. Pesanto)
19.6.2019 Tuusula Lövkulla (J.K. Jokinen) 

Arokotka

11.-12.5.1984 Nurmijärvi Rajamäki 2kv (A. Sormunen, K. Eriksson)
31.8.2019 Tuusula Kulomäki (P. Toiminen ym.)

Pikkuhuitti

24.4.1986 Hyvinkää Ridasjärvi  (I. Nurttila ym.)
11.-12.6.2000 Tuusulan Koskenmäki (T. Laine ym.)

Neitokurki

18.-19.10.1977 Tuusula Rantamo (A. Lavinto ym.)

Pitkäjalka

14.-15.5.1999 Hyvinkää Ridasjärvi (J. Siven ym.)

Avosetti on erittäin harvinainen vieras. Yksi havainto viime vuosikymmeneltä: 12.5.2010 viiden linnun parvi Tu Rantamossa. 

Mustapyrstökuiri Limosa limosa islandica

24.-28.9.2013 Järvenpää Vanhankylänniemi 1kv (v) (ilmoittaja RK)

Palsasirri

22.5.2002 Hyvinkää Ridasjärvi (J. Siven ym.)

Isovesipääsky

21.11.2010 Hyvinkää Sääksjärvi (J. Siven)

Rantakurvi

6.-10.6.2009 Tuusula Rantamo (M. Ylinen)
16.5.2010 Tuusula Rantamo, (J, Honkala)                                        
28.4.2012 Hyvinkää Kytäjä (A. Ahtiainen)           

Pääskykahlaaja

7.-8.8.1989 Järvenpää Tuusulanjärvi ad (S. Niiranen ym.)

Isokihu

5.5.2019Hyvinkää Ridasjärvi (J. Siven)

Valkosiipitiira

18.-23.6.2000 Hyvinkää Ridasjärvi jp (A. Ahtiainen ym.)
12.8.2005 Tuusula Tuusulanjärvi Halosenniemi +2kv vp (K. Hilditch, J. Ijäs ym.)
9.6.2006 Hyvinkää Ridasjärvi 2 +2kv jp (J. Husa)
5.6.2014 Hyvinkää Ridasjärvi 1 (J. Siven)
26.5.2018 Hyvinkää Ridasjärvi 7(J. Siven)

Aroharmaalokki 

5.11.2005 Hyvinkää Kapula 1kv (J. Siven, A. Väätäinen)

Pikkuruokki

8.11.1998 Hyvinkää Ridasjärvi (B. Ojala, M. Ojala. J. Siven ym.)

Arokiuru

18.-19.3.1985 Hyvinkää Pilliniemi (A. Väätäinen ym.)

Pikkukiuru

16.1.-1.2.1975 Järvenpää Tervanokka (S. Niiranen ym.) 

Töyhtökiuru

14.3.1993 Tuusula Rantamo (S. Niiranen ym.)

Ruostepääsky

12.5.2017 Mäntsälä Kilpijärvi ssp. rufula (v) (J. Laiho, P. Sola, J, Siven, A. Ahtiainen)

Sitruunavästäräkki

30.4.1996 Hyvinkää Kytäjä (P. Sten ym.)
30.4.2011 Hyvinkää Ritasaari (J. Siven, A. Väätäinen)
22.4.2012 Tuusula Vanhakylä (M. Hermas)
28.4 2016 Hyvinkää Kytäjä (P. Komi)
6.11.2016 Hyvinkää Kytäjä (J. Siven)

Västäräkki Motacilla alba yarrelliin piirteitä

27.-30.4.2010 Nurmijärvi kirkonkylä (P. Toiminen, T. Kärkkäinen, J. Pihlainen, A. Mähönen)
16.4.2012 Nurmijärvi kirkonkylä Järvenpohja (video) (P. Toiminen).

Taigarautiainen

6.12.1998-9.2.1999 Kerava Sompio (J. Olkio, M. Savelainen, ym.)
22.10.2016 Kerava Myllynummi 1kv (r) (J. Honkala, S-M. Tuomivaara, J. Olkio)
28.10.2016 Nurmijärvi Klaukkala Isoniittu (A. Mähönen)
11.3.2017 Nurmijärvi Lintumetsä (P. Sorkkila, P. Toiminen)

Sinirinta Luscinia svecica cyanecula

4.6.-2.7.2004 Mäntsälä Sälinkää Kilpijärven pohjoisranta (P. Sola, A. Ahtiainen ym.)

Sinipyrstö

10-14.6.2012 Hyvinkää Kalkkilammi (J. Siven)

Sepeltasku

13.12.1961 Järvenpää juv k (HY:n Eläinmuseo). Suomen 1. havainto

Mustapäätasku

6.-9.4.2011 Nurmijärvi kirkonkylä Järvenpohja k  (V. Päivinen, T. Kärkkäinen ym.)

Sepel-/mustapäätasku

28.5.-8.6.1984 Mäntsälä k (A. Tilsala ym.)

Viirusirkkalintu 

28.6.-12.7.2001 Nurmijärvi Nummenpää (K. Hannukainen ym.)
11.-18.7.2004 Tuusula Seitteli (J. Laine, A. Ahtiainen, P. Komi ym.)

Ruokosirkkalintu

22.6.-1.7.2010 Mäntsälä. Sulkavanjärvi (P. Sola)

Pikkukultarinta

10.6.2005 Mäntsälä Ohkola (T. Metsänen ym.)
16.-19.6.2019Tuusula Lövkulla (A. ja P. Mähönen)

Hernekerttu Sylvia curruca blythi

1.-29.12.2015 Tuusula Jokela 1kv (r, v, ään, höyhennäyte) (J.Honkala ym.)

Viitatiainen

13.1.-6.2.2011 Hyvinkää Kittelä (P. Toiminen, A. Väätäinen, V. Kuntsi, J. Olkio, J. Siven, A. Ahtiainen, J. Svanström)
4.12.2011-15.4.2012 Tuusula Nuppulinna (O. Okko ym.)
20.11.2016-16.1.2017 Järvenpää Tuusulanjärvi Kaakkola (v, ään) (S. Niiranen ym)

Mustaotsalepinkäinen

12.7.1998 Nurmijärvi Savikko (M. Bruun ym)
8.8.2004 Hyvinkää Kytäjä Livinkylä (T. Eskola, V. Mulari)
4-15.8.2005 Mäntsälä Tikkaro (O. Elo) 

Mustapääsirkku

1.7.1999 Hyvinkää Kytäjä k, löytyi kuolleena (J. Siven ym.) 

Harmaasirkku

5.9.-19.10.2015 Hyvinkää Kytäjä (J. Pirhonen ym.)