Apus ry

Apus ry on Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajien
yhdistys, jonka tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja lintujen suojelua omalla alueella, Suomessa ja kansainvälisesti.

Liity jäseneksi!

Voit liittyä Apuksen jäseneksi BirdLifen liittymislomakkeella. Jäsenmaksu on 26 eur/vuosi. Liittymislahjana saat Lintuharrastus-oppaan ja BirdLifen havaintovihon.

Apuksen ekokisa

Tästä pääset Ekokisan sivulle: osallistu tai seuraa tuloksia!

Tykkää Facebookissa

Anna palautetta sivuista tai terveisiä Apukselle

BirdLife International

BirdLife International

Yhteystiedot

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry
Osoite: PL 109, 05801 Hyvinkää
Sähköposti: apus@birdlife.fi
Tilinumero:
FI62 1029 3006 1010 82

BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomi

Järvenpään lintupaikat

Tuusulanjärven pohjoisosan lintupaikat

Tuusulanjärven pohjoispäässä on ruovikkoisia, suojeltuja rantoja ja lehtoja, jotka ovat hyviä lintupaikkoja ympärivuoden. Alueella on lintutorni ja kaksi yhdistyksen ylläpitämää lintujen talviruokintapaikkaa.

Vanhankylänniemen kärki tarjoaa hyvän näkymän järven keskialueelle. Paikalle pääsee ajamalla Vanhankylän uimarannalle eli Niemennokantien päähän ja kävelemällä hiekkatietä pitkin niemen kärkeen. Erityisesti syksyllä järven selkäalueella lepäilevät allit, mustalinnut ja valkoposkihanhet voivat olla hyvin esillä. Niemen edustalla on myös yksi järven harvoista tiirayhdyskunnista.

Kaakkolan lintutorni

Joukon polku

Kaakkolan luontopolku ja lintutorni sijaitsevat Tuusulanjärven pohjoispäässä (Harjuvaarankuja), kävelymatkan päässä Järvenpään keskustasta. Auton voi pysäköidä koirien ulkoiluttamisalueen laidalla olevalle pysäköintipaikalle. Polkupyörille on tilaa pitkospuulenkin alkupäässä. Pitkospuulenkki alkaa hiekkatien risteyksestä ja sen pituus on 300 metriä. Rantakoivikon reunaa kiertävä Joukonpoluksi nimetty lenkki on hyvä lintupaikka kaikkina vuodenaikoina. Alkukesällä äänessä ovat paikan erikoisuudet, punavarpunen ja rytikerttunen. Useina kesinä myös viitakerttunen on laulanut pitkospuulenkin alussa. Talvella yhdistyksen ylläpitämä talviruokintapaikka houkuttelee muun muassa tiklejä ja tiaisia. Marraskuussa 2016 ruokinnalle ilmestyi Apuksen kolmas viitatiainen. Koivikon lahopökkelöissä on nähty monia tikkalajeja, kuten esimerkiksi valkoselkätikka ja pikkutikka. Pitkospuulenkin puolivälissä olevalta lintutornilta on osittainen näkyvyys järven pohjoisosaan. Tornin edustalla voi nähdä silkkiuikkujen soidintanssia huhti-toukokuussa. Joskus, erityisesti keväällä, järven yli kulkeva hanhimuutto menee suoraan tornin edestä. 
Linturanta on Järvenpään terveyskeskuksen kohdalla oleva ruovikkoinen ja osittain pensoittunut rantaluhta, joka on hyvä lintupaikka erityisesti yölaulaja-aikaan alkukesästä. Paikalle pääsee ajamalla Stålhanentietä ja kääntymällä ennen terveyskeskusta vasemmalle Annitädintielle. Autolle löytyy pysäköintitilaa runsaasti. Linja-autopysäkin kohdalta lähtee polku rantatörmälle, josta on helppo havainnoida luhtaa. Alue on Järvenpään varmin paikka kuunnella satakielen laulua. Lisäksi pensassirkkalintu ja luhtakerttunen ovat olleet jokavuotisia.
Keuda (Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Sibeliuksenväylä) on järven itäpuolella oleva rauhallinen puisto, jossa on monipuolinen puusto ja muu kasvillisuus. Auton voi jättää Sibeliuksenväylän varrella olevalle isohkolle pysäköintipaikalle. Alueella voi havaita kulttuurimaisemassa viihtyviä lintuja ympäri vuoden. Runsas rantapuusto estää näkyvyyden järvelle, mutta houkuttelee muuttomatkalla lepäileviä hyönteis- ja siemensyöjiä.

Puolimatkan lintupaikat

Puolimatkan alue sijaitsee Järvenpään keskustasta noin 4 kilometriä länteen. Alueella on usein keväällä tulvan alla oleva pelto ja kaatopaikan täyttömäki, mikä soveltuu erityisesti syysmuuton tarkkailuun.
  • Puolimatkan tulvapellot sijaitsevat aivan Järvenpään kupeessa vaikkakin Tuusulan puolella (tunnetaan myös nimellä Vanhakylän pellot). Pellot sijaitsevat Jokelan kautta Hyvinkäälle menevän Eriksnäsintien (muuttuu pohjoisessa Jokenlantieksi) varrella. Aja kaatopaikalle kääntyvän tien ohi noin 300 metriä ja käänny vasemmalle Äijänsaarentielle. Tulvapeltoalue on suoraan edessäsi. Pysäköi auto tien reunaan. Huom! Tiellä kulkee maatalouskoneita. Pellolla on usein alkukeväästä isohko tulva, joka houkuttelee satoja sorsia, joutsenia ja hanhia. Paikka houkuttelee lintuja myös syksyisin, jolloin voi nähdä muun muassa isoja kiuru- ja västäräkkiparvia. Alueella retkeillään vähemmän kuin Tuusulanjärven ympäristössä, joten aina on mahdollisuus löytää myös yllätyksiä.
  • Kaatopaikan täyttömäki on vielä rakenteilla, tällä hetkellä sen rinteitä maisemoidaan sepelillä. Kun maisemointi saadaan valmiiksi mäki tulee soveltumaan hyvin muuton tarkkailuun, sillä sieltä on erinomainen näkymä kaikkiin ilmansuuntiin. Mäelle pääsee tällä hetkellä teitä pitkin Lumenkaatopaikan viittaa seuraten L&T:n jäteaseman portilta. Myös mäen takana olevan linkkimaston luota pääsee huipulle. Mikäli alueella on työkoneita tai muuta liikennettä, sinne ei saa mennä.

Lemmenlaakson alue

Erittäin hieno lehtometsäalue, jonka läpi kulkee Keravanjoki. Alue sijaitsee Järvenpään keskustasta noin 4 kilometriä itään. Koko perheen retkeilykohde, jossa on hyvä polkuverkosto, opasteet ja nuotiopaikka.

Pelkohauta korkean veden aikaan

Lemmenlaaksossa pesi kuningaskalastaja viimeksi vuonna 2009. Kuva Pekka Nurminen.

Lemmenlaakson lehtometsäalue on Järvenpään ja Sipoon rajalla. Paippisiin menevältä Sipoon tieltä käännytään kunnan rajan kohdalta pohjoiseen Skogsterintielle ja ajetaan noin kilometri. Tien haarautuessa käännytään vasemmalle ja nopeasti tämän jälkeen tulee puomi ja parkkipaikka. Puomilta noin 200 metriä polkua pitkin eteenpäin on opastetaulu. Alueella on hyvä polkuverkosto ja mukavia lintuhavaintoja voi tehdä missä päin aluetta tahansa. Alueella pesii vuosittain 1-2 idänuunilintua ja pikkusieppoa, jotka ovat äänessä toukokuun lopusta kesäkuun puoleen väliin. Samaan aikaan äänessä ovat mustapääkertut, sirittäjät, peukaloiset, pajulinnut ja rastaat, joten alkukesän konsertti on hienoa kuultavaa. Joenrinteessä on pesinyt kuningaskalastaja ja kuusimetsässä tavataan vuosittain pohjantikka ja pyy. Alueella on nuotiopaikka ja suurin osa poluista sopii hyvin koko perheelle.
Vanha mylly ja Haarajoen pato ovat pysäköintipaikalta 400 metriä pohjoiseen. Aja Pysäköintipaikalta vasemmalle ja jatka eteenpäin. Pysäköi auto ennen siltaa tien reunaan ja kulje kävellen sillalle. Padon jälkeinen koski on Järvenpään paras paikka havaita talvehtiva koskikara. Sillan ylittämällä pääsee Lahdentielle.