Klaukkala, Isoniittu ympäristöineen, Nurmijärvi

Klaukkalan Isoniittu ympäristöineen tarjoaa monipuolisia linturetkimahdollisuuksia ympäri vuoden. Peltoalueen läpi luoteesta kaakkoon virtaa Luhtajoki, ja aluetta reunustavat monipuoliset osittain vanhatkin metsät, joissa tosin on tehty runsaasti hakkuita viime vuosina.

Talvella pelloilla päivystää säännöllisesti 1-2 isolepinkäistä, ja paikka on otollinen myös esim. hiiripöllölle vaellusvuosina. Klaukkalan puhdistamolta tulevat vedet pitävät Luhtajoen osittain sulana pitkälle alajuoksun suuntaan, mikä mahdollistaa sinisorsien ja satunnaisesti muidenkin vesilintujen talvehtimisen alueella. Muita mukavia talvisaikaan melko helposti nähtäviä lajeja ovat mm. pikkutikka ja kana- ja varpushaukat.

Keväällä pelloille nousee tulvaa, mikäli vedenkorkeus joessa nousee hyvin korkeaksi. Tulva ei kuitenkaan säily paikalla pitkään, joten merkittäviä lintukerääntymiä ei synny. Kevätaikaan harmaapäätikan huutelu on alueella helppo kuulla ja hämärän aikaan retkelle intoutuva harrastaja voi kuulla varpuspöllön huutelun pellon reunametsistä.

Kesäaikaan linnusto on monipuolisinta: Alue on varma ruisrääkkäpaikka, yleensä useamman yksilön voimalla. Jokivarsissa viihtyvät kerttuset ja sirkkalinnut ovat myös todennäköisiä tuttavuuksia, lukuisista satakielistä puhumattakaan. Öinen liikkuja voi kohdata myös vaikkapa lehtopöllöpoikueen tai alueella saalistelevan nuolihaukan. Alueen reunametsistä on mahdollisuus löytää liki kaikkia mahdollisia eteläsuomalaisia metsälintulajeja pyystä jopa idänuunilintuun ja pikkusieppoon.

Syksyllä pelloille kertyy tyypilliseen tapaan kirvisiä, västäräkkejä ja muita pikkulintuja, joita voi päästä tarkkailemaan mukavasti lyhytkasvustoisilla laidunniityillä. Pikkulepinkäisiä pesii alueella, mutta erityisesti elo-syyskuun muuttoaikana niitä kertyy hyönteisjahtiin aidantolpille ja koiranputkien latvoihin.