Kotojärvi
Kotojärvi-Isosuo
Kotojärvi-Isosuo (linkki: https://www.keskiuudenmaanluonto.fi/sivu.tmpl?sivu_id=5337) on 365 hehtaarin laajuinen Natura-ohjelmaan kuuluva kosteikkoalue, joka koostuu lasketusta Kotojärvestä ja Isosuon keidasuosta. Kotojärvellä on Mäntsälän kunnan ylläpitämä laavu nuotiopaikkoineen. Laavun ympäristö sopiikin hyvin myös koko perheen retkikohteeksi. Paikka sijaitsee Mäntsälän keskustasta noin 5 kilometriä länteen, Sälinkään suuntaan. Käänny Vanhalta Lahdentieltä (nro 140) Linja-autoaseman/kukkakauppa Helmililjan kohdalta Sälinkään suuntaan. Tietä ajetaan 3,5km, kunnes käännytään vasemmalle Kaltevantielle. Risteyksessä on viitta, jossa lukee Kotojärvi 0,5. Tien päässä on parkkipaikka. Pysäköintipaikan reunalta lähtevä leveä polku päättyy laavulle noin 400100 metrin jälkeen. Laavulta lähtevät polut kahteen suuntaan, Matosaaren kautta Isosuolle, ja toiseen suuntaan mennessä Koljansaareen. Paikka on linnustollisesti parhaimmillaan loppukeväästä alkukesään, jolloin laavulla voi hyvällä tuurilla kuulla samanaikaisesti luhtakanan, viirupöllön, teeren ja jänkäkurpan! Taivaanvuohi ja lehtokurppa kuuluvat säännölliseen lajistoon, keväällä myös kurkia kuulee runsaasti. Ruokintapaikkojen ansiosta Kotojärvellä on erittäin runsas talvilintulajisto. Paikalta löytää sini- ja talitiaisen lisäksi myös muita tiaisia (hömö-, kuusi-, töyhtö- ja pyrstötiainen), keltasirkkuja, punatulkkuja, puukipijöitä, hippiäisiä jamustarastaita. Urpiaisia ja vihervarpusia esiintyy kausittain. Alueella on runsaasti lahopuustoa ja siksi tikkoja on paljon. Valtalajina on käpytikka, lisäksi harmaapäätikkoja ja palokärkiä. Korppi, närhi ja teeri ovat myös yleisiä.
Sahajärven metsä
Sahajärven metsä (noin 110 ha) on yhdistyksemme toimialueen
komeimpia vanhan metsän alueita. Metsä on kunnan omistama virkistysalueeksi
varattu metsä. Alueen metsälinnustoon kuuluvat mm. metso, pyy, lehtopöllö,
kehrääjä, pohjantikka, palokärki, sirittäjä, hömötiainen ja töyhtötiainen. Metsää
pohjois-eteläsuunnassa halkovan metsäautotien itäpuoli on komeaa ja
pinnanmuodoiltaan paikoin jyrkkää sekametsää jättimäisine kuusineen. Metsän
lakialueet ovat komeaa kalliomännikköä. Uimarannan tuntumasta lähtee polku
rannanmyötäisesti kohti etelää, juuri täällä voi polun varrelta löytää
jättimäisiä kuusia. Muualla metsäalueella polkuja ei juuri ole, joten tutkimusmatkalaisen
kannattaa varustautua kartalla ja kompassilla.
Saittarontien päässä, pysäköintipaikalta vasemmalla puolen
on uimaranta (hyvä tähystyspaikka järvelle), naisten ja miesten uimakopit,
tulentekopaikka sekä puucee.Ajo-ohje: Navigaattoriin Saittarontie 150 (= uimaranta),
Mäntsälä, kulku alueelle vanhalta Lahden-tieltä. Talviaikaan Saittarontie
saattaa olla auraamaton.
Isojärvi, uimaranta
Isojärven yleinen uimaranta parkkipaikkoineen sijaitsee järven pohjoispäässä (osoite Onkimaantie 453). Laiturilta käsin pystyy havainnoimaan suuren osan järvestä. Isojärvelle kerääntyy keväisin ja erityisesti syksyisin arktisia vesilintuja. Lokakuussa järvellä on mahdollisuus nähdä jopa kymmenpäisiä lapasotka- ja uiveloparvia. Loppukesällä saattaa järvellä nähdä kalastelevan räyskän tai merimetsoja.
Kaukalampi
Kaukalampi on pieni, rehevä lampi vilkasliikenteisten teiden välimaastossa. Havainnointi on helpointa 140-tien bussipysäkiltä käsin (osoite noin Pohjoinen Pikatie 344). Kohde on parhaimmillaan keväällä, jolloin kasvillisuus ei haittaa havainnointia. Lammella levähtää keväästä riippuen merkittäviä määriä joutsenia, hanhia ja puolisukeltajasorsia. Mahdollisuudet heinätavin näkemiseen ovat seudun parhaimpia. Kesäyönä lammelta voi kuulla esimerkiksi luhtahuitin, luhtakanan tai ruisrääkän.
Sulkavanjärvi, veneranta
Sulkavanjärvi on hyvin reheväkasvuinen ja matala lintujärvi yhdistyksemme pohjoisosassa. Tarkkailu on mahdollista venerannasta käsin, jonne pääsee ajamaan Kassilan entisen kartanon pihapiirin läpi. Kohteeseen ei ole kylttejä tai tarkkaa osoitetta ja talvisin tie on auraamaton. Järvellä voi muuttoaikaan havaita monipuolisesti erilaisia vesilintuja. Järven pesimäaikaiseen lajistoon kuuluvat mm. lapasorsa, heinätavi, ruskosuohaukka ja kaulushaikara. Järven ympäristössä esiintyy monipuolisesti yölaulajia.
Kilpijärvi, veneranta/lintutorni
Kilpijärven veneranta sijaitsee järven pohjoispäässä (osoite Kaanaantie 90). Kohteessa on kyläyhdistyksen ylläpitämä pysäköintialue, laavu ja pieni lintutorni. Kohde soveltuu koko perheen retkikohteeksi. Järvelle havainnointi onnistuu helpoiten venelaiturilta käsin. Alue on parhaimmillaan huhti-toukokuussa ja syys-marraskuussa. Uivelo- ja isokoskeloparvet voivat syksyisin olla mukavan kokoisia. Loppukesällä ja alkusyksystä järven rannoilta saattaa löytää jalohaikaran tai merimetson. Kaulushaikara pitää vuosittain reviiriä järven pohjoispäässä.
Kilpijärvi, uimaranta
Kilpijärven yleinen uimaranta sijaitsee järven pohjoisosissa (osoite Kaironkuja 34), kyltti löytyy Mäntsälä-Oitti -tien varrelta hiukan Sälinkään kyläkeskuksen eteläpuolelta. Uimarannalta käsin järven linnut ovat hieman paremmin havaittavissa kuin venerannasta. Talvisin tie saattaa olla auraamaton.
