Apus ry

Apus ry on Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajien
yhdistys, jonka tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja lintujen suojelua omalla alueella, Suomessa ja kansainvälisesti.

Liity jäseneksi!

Voit liittyä Apuksen jäseneksi BirdLifen liittymislomakkeella. Jäsenmaksu on 26 eur/vuosi. Liittymislahjana saat Lintuharrastus-oppaan ja BirdLifen havaintovihon.

Apuksen ekokisa

Tästä pääset Ekokisan sivulle: osallistu tai seuraa tuloksia!

Tykkää Facebookissa

Anna palautetta sivuista tai terveisiä Apukselle

BirdLife International

BirdLife International

Yhteystiedot

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry
Osoite: PL 109, 05801 Hyvinkää
Sähköposti: apus@birdlife.fi
Tilinumero:
FI62 1029 3006 1010 82

BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomi

Tuusulan lintupaikat

Tuusulanjärvi

Tuusulanjärvellä on lukuisia hyviä lintupaikkoja. Kuuluisin näistä lienee Rantamon muutonseurantakukkula, jonka ympärille on 2000-luvulla rakennettu Rantamon kosteikko ja Seittelin kosteikko. Itse järvelle voi katsella monista paikoista, joista tärkeimmät esitellään seuraavassa

Tuomalanranta on Rantatien pohjpoispäässä oleva ruovikkoinen veneranta. Tien ja rannan välissä on pieni jalkapallokenttä, jonka laidalta ja venelaitureilta hyvä näkymä lahdelle. Auton voi jättää hetkeksi puomin eteen tai tien reunalle. Kesällä ruovikossa on laulanut usein rastaskerttunen. Harmaahaikara ja monet vesilinnut viihtyvät lahdella. Rantapuut keräävät erityisesti alkusyksykstä hyvin hyönteissyöjiä: kerttuja, uunilintuja ja pääskyjä.

Halosenniemi, Rantatien keskivaiheilla olevan taiteilijakodin niemi, tarjoaa upean näkymän järvelle. Paikka on suosittu turistikohde, joten opasteet ovat hyvät, parkkitilaa on runsaasti ja kesäaikaan kahvila. Pyörä jätetään kahvilan edessä olevaan telineeseen tai sen voi taluttaa niemen kärkeen. Niemen kärjessä olevalta kalliolta on esteetön näkymä lännestä pohjoiseen, joten se sopii hyvin muutontarkkailuun. Järven keski-osassa lepäilevät vesilinnut sekä järvellä saalistavat lokit ja tiirat näkyvät hyvin.

Pappilanranta (Kirkkotie/Kotuntie). Järven etelepässä (Krapilta vajaa 1 km Kirkkotietä Tuusulan kirkolle päin, notkelmasta hiekkatie rantaan) oleva ruovikkoinen veneranta. Näkymä järvelle on kapea, mutta lahdella viihtyy usein muutolla lepäileviä vesilintuja ja toukokuun lopulla mm. pikkulokkeja. Kesäkuussa laulavat satakielet ja ruokokerttuset.

Kirkkoranta (Kirkkotie)
Tuusulan vanhan puukirkon rannasta on hyvä näkymä järven eteläpäähän. Autolle on parkkitilaa runsaasti. Pyörällä voi ajaa rantaan asti, mutta kirkonmenojen aikaa kannattaa käyttää niittyalueen läpi meneviä ulkoilureittejä. Lepäilevät vesilinnut, kuten esimerkiksi uikut, koskelot, alli ja mustalinnut suosivat lahtea. Usein näkee myös harmaahaikaroita, pikkulokkeja, kalatiiroja sekä hyönteisiä veden pinnasta saalistavia pääskyjä. Ruokokerttunen, satakieli ja pensaskerttu ovat äänessä kesäkuussa.

Koskenmäki, lintutorni
Järven eteläpässä oleva lintutorni, jonka edustalla rantaluhtaa. Kirkkotien päässsä, ennen Koskenmäentietä on parkkitilaa. Tornille pääsee kävelemmällä pyörätietä, jokiuoman puusillan yli ja noin 50 m eteenpäin. Pyörätieltä lähtee pitkokset tornille, jotka ovat keväällä usein osittain vedenpeitossa, joten kumisaappaat ovat silloin tarpeen. Kesäaamuisin rantalintujen konsertti on hieno: rastaita, ruokokerttusia, pajusirkkuja, uunilintuja ja kerttuja.

Sarvikallio
Järven länsirannalla oleva korkea ja komea kallio, lähes Halosenniemeä vastapäätä. Paijanlantieltä kääntyminen Sarvikalliontielle.  Parkkipaikka ennen puomia. Parkkipaikan päässä on yhdistyksern talviruokintapaikka, jossa käy mm. töyhtö,- hömö,- ja kuusitiaisia, puukiipijöitä ja tikkoja.
Sarvikalliolle pääsee kulkemalla puomin ohi hiekkatietä noin 400 metriä. Kalliolta on komea näkymä järven pohjoisosaan. VARO, kallio on paikoitellen erittäin jyrkkä!

Rantamo
Kosteikko ja peltoalue, joka soveltuu erinomaisesti muuton tarkkailuun. Käänny Paijalantieltä Rantamontielle. Tien alkupäässä, oikealla puolella on pysäköintialue, johon jätetään autot. Hiekkatien varteen ei saa pysäköidä! Tiellä kulkee tilaa tarvitsevia maatalouskoneita. Pysäköintikielto  ja pysäköintialue on osoitettu myös liikennemerkein.

Peltoalueen keskellä, mäen päällä (valkoisesta muuntajarakennuksesta järvelle päin) on lintujen tarkkailua varten tehty kukkula, josta on hyvä näkymä kosteikkoaltaille ja pelloille. Kukkulalta näkee monipuolisesti vesilintuja, kahlaajia, haukkoja ja hanhia. Kiurujen liverrys alkukeväästä on hienoa kuultavaa. Linnut  ovat  usein altaiden  ympäristössä, joten niille vievillä teillä kulkemista tulee välttää. Erityisesti kevätviikonloppuisin paikalla on lintuharrastajia, jotka neuvovat ja näyttävät alueen lintuja mielellään aloitteleville harrastajille. Liity vain rohkeasti joukkoon!

Rantamon altaan eteläreunaan kunnostettiin kesällä 2015 kahlaajaranta, jota pidetään avoimena talkoovoimin. Lue lisää kahlaajarannasta täältä!


Rusutjärvi
on matala ja rehevä järvi, joka on hyvä alkukesän yölaulajakohde. Erityisesti syksyisin järvellä viihtyy lepäileviä vesilintuja, kuten koskeloita ja alleja. Paras tarkkailupaikka on järven eteläpäässä Rusutjärventien varressa. Aja Hämeentieltä Rusutjärventietä noin 600 metriä. Oikealle kääntyvän Tiuraniementien alkupäässä on pysäköintitilaa autolle. Noin 60 metrin päähän rantaan kulkee puomilla suljettu kärrypolku. Rannasta on hyvä näkymä koko järvelle. Myös uimarannalta on hyvä näkyvyys järvelle, mutta puomi on usein kiinni.

Jokelassa
sijaitsevat Kolsan lammikot ovat entisen tiilitehtaan savenottokuoppia, mutta nykyisin varsin runsaita lintumaailmaltaan. Lammikot sijaitsevat Jokelan taajaman pohjoispuolella ja junaradan itäpuolella. Lammikoiden pesimälinnustoa selvitettiin kesällä 2014: Altailla pesi mm. mustakurkku-uikku ja liejukana. Jokelan taajamassa on muitakin lampareita, joista yhdessä on pesinyt vime vuosina jopa laulujoutsen.

Sulan
teollisuusalueen ruderaatti on Hyrylässä.

Jokipuisto
on Hyrylässä, järven eteläpäästä lähtevän Tuusulanjoen varrella.

Vanhakylän pellot
sijaitsevat Järvenpään kupeessa, kaupungin länsipuolella.